• juhlienvuosi 654x320

Aina löytyy aihetta juhlaan

Miksi järjestämme juhlia? Vastaus on helppo; juhla antaa arjelle kyytiä, tiivistää perheen ja suvun välisiä siteitä ja ylläpitää ystävyyttä. Juhlista jää mukavia muistoja, hetkiä vieraskirjaan, niistä tulee osa meidän elinkaaremme historiaa.

Juhlat ovat monelle myös tärkeä osa sosiaalista elämää. Työn tai harrastusten kautta järjestettävissä juhlissa tavataan uusia ihmisiä, luodaan uusia kontakteja ja jopa ystävyyssuhteita.

Uuden perheen juhlaperinne alkaa kihlajaisista, jotka johtavat häihin. Kun perhe kasvaa, tulevat kastejuhlat/ristiäiset/nimenantojuhlat. Sen kunniaksi isällä on tapana juhlia kavereiden kanssa varpajaisia. Lasten myötä juhlakirjaan piirtyvät rippijuhlat ja aikanaan ylioppilas -ja/tai valmistujaisjuhlat.

Jokaisella perheenjäsenellä on syntymäpäivä kerran vuodessa ja mahdollisesti myös nimipäivä. Lapsille synttärikutsut ovat maailman tärkein tapahtuma ja täysien vuosien juhliminenkin alkaa nykyisin entistä aikaisemmin. Kun ennen tasavuosijuhlista vietettiin suuresti vasta viisikymppisiä, nyt kolmekymppiset ja nelikymppisetkin haluavat jo omat juhlansa.

Perheen juhliin kuuluvat myös kalenterin suurimmat juhlapäivät kuten pääsiäinen, äitienpäivä, juhannus, isänpäivä ja joulu. Monessa ruotsinkielisessä perheessä vietetään myös Lucia-juhlaa ja Halloweenista on joissakin perheissä muodostunut jokavuotinen lastenkutsupäivä.

Avioparin ei pitäisi myöskään unohtaa yhteisen taipaleen merkkipäiviä; tapaamispäiväänsä, kihlajaispäiväänsä tai hääpäiväänsä. Niitäkin kannattaa juhlistaa jotenkin – vaikkapa vain lasillisella kuohuviiniä. Jokaisessa perheessä järjestettäväksi osuu myös hautajaisia, joilla niilläkin on oma perinteensä ja etikettinsä.

Ystävät ovat ihmisen elämän suola. Ystävien kanssa juhlitaan polttareita, vappua, uutta vuotta, naistenpäivää, itsenäisyyspäivää. Ennen joulua kutsutaan ystävät glögijuhlaan ja uusi koti esitellään tupaantuliaisissa.