• halloween 654x320

Halloween tulee 
– oletko valmis?


Trick or treat! Karkki vai kepponen!

Älä hämmästy, jos ovikelloasi soittaa lokakuun viimeisenä päivänä kummitus tai joku muu kummajainen ja vaatii sinulta karkkia. Silloin ei kannata heittäytyä pihiksi, vaan antaa suosiolla anelijalle karamelli tai kaksi. Ellei namia, tai muuta herkkua, heru, saatat joutua ilkeän kepposen kohteeksi. 

Postiluukusta tipahti kahden suuren lelufirman värikkäät Halloween- esitteet. Tarjolla on karmivia naamiaispukuja (myös aikuisten kokoja!), asusteita, meikkejä, kurpitsakarkkikoreja, kirveitä, tikareita, hiilihankoja ja jos jonkinlaisia muita tehosteita ja koristeita, joilla pääsee aidon amerikkalaistyylisen kurpitsajuhlan viettoon. Tämä on varma merkki siitä, että Suuren Kurpitsan Juhla on tunkemassa myös suomalaiseen syksyyn. 

Halloween Suomessa

Halloweenin juhlinta tuli meille vasta 1990-luvulla ja se on vieläkin melko vähäistä.  Myöskään muualla Euroopassa halloweenia ei juhlita nykyisin kovin näyttävästi tai riehakkaasti. 

Meille halloweenin malli on tullut Yhdysvalloista, jonne irlantilaiset ja skotlantilaiset siirtolaiset veivät sen mukanaan. Amerikkalainen halloween on suuri karnevaali ja kaupallinen juhlapäivä. Kaupat pursuavat kaikenlaista halloween- krääsää, lapset kulkevat naamiaisasuissa karkkikerjuulla ja aikuisetkin juhlivat ystäviensä kanssa naamiaisasuihin pukeutuneena. 

Halloweenin historiaan liittyvä kuoleman ja yliluonnollisen tematiikka näkyy juhlan ulkoisissa ilmenemismuodoissa; kauhun elementtejä on läsnä sekä pukeutumisessa että koristelussa ja jopa ruokatarjonnassa. Halloween on kuitenkin harmiton, karnevaalimainen juhlapäivä, jolloin sekä lapset että aikuiset saavat hieman hullutella.

Halloween liittyy monissa maissa pyhäinpäivään, jota vietetään mm. Yhdysvalloissa, aina 1. marraskuuta ja halloweenia siis 31. lokakuuta. Suomessa pyhäinpäivää (entinen pyhäinmiestenpäivä) sen sijaan vietetään aina lauantaina, joka osuu 31.10. - 6.11. väliseen aikaan. Tänä vuonna (2012) se on siis lauantai 3.11. 

Yleisilmeeltään hyvin kaupallista halloween-juhlaa ei Suomessa ole haluttu sitoa vakavaan kristilliseen juhlaan pyhäinpäivään. Erikoiskaupan Liiton vuonna 1999 antaman suosituksen mukaan halloweenia juhlitaan kansainvälisen tavan mukaan 31.10. riippumatta siitä, mille viikonpäivälle se sattuu.  Tänä vuonna (2012) halloweenin päivä on keskiviikko 31.10. Monet viettävät halloweenia kuitenkin pyhäinpäivää edeltävänä perjantaina. 

Halloween ei ole vielä ”virallinen” kalenterivuoden juhla, sillä sitä ei ole merkitty Yliopiston almanakkaan tai almanakkatoimiston päivälistaan. Suomalaisten kekrijuhlaperinteeseen nojaten sanan halloween suomalaiseksi vastineeksi on ehdotettu mm. sanoja kekrijuhla, marrasyö tai hallainyö.

Joskus amerikkalainen Halloween osuu yhteen pyhäinpäivän kanssa myös Suomessa, tosin seuraavan kerran vasta vuonna 2015!

Kelttien uuden vuoden juhla

Halloween on muinaisten kelttien perua. Keltit viettivät kesän päätteeksi sadonkorjuujuhlaa, josta alkoi talvikausi ja uusi satovuosi. Juhlaa kutsuttiin nimellä ”Samhain” ja sen aikana uskottiin samana vuonna kuolleiden vainajien sielujen matkaavan kuolleiden valtakuntaan.  Heidän matkaansa helpotettiin uhraamalla heille ruokaa ja eläimiä ja sytyttämällä palavia kokkoja. Suomessa vastaavaa juhlaa kutsuttiin kekriksi. 

Tämä pakanallinen juhla korvattiin myöhemmin anglosaksisissa maissa kristillisellä juhlalla, jota viettiin pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistoksi 31. päivä lokakuuta. Irlannissa juhlaa kutsuttiin nimellä ”All Hallows’ Eve” eli ”Kaikkien pyhien aatto” ja varsinainen juhlapäivä eli ”All Hallows’ Day” eli ”Kaikkien pyhien päivä” oli marraskuun 1. päivä. Päivästä käytetään nykyisin nimeä ”All Saints’ Day” ja sen aatosta tuli ”Halloween”.  

Kurpitsa on halloweenin symboli

Jokainen meistä yhdistää halloweeniin automaattisesti kurpitsaan, johon on kaiverrettu irvistävä naama ja jonka sisällä palaa lyhty. Jo ennen kuin Suomessa alettiin puuhata halloweenin viettoa, monet meistä tutustuivat tähän amerikkalaiseen ilmiöön mm. Tenavat – sarjakuvassa, jossa Eppu uskoo joka ikinen halloween, että Suuri Kurpitsa ilmestyy ja tuo lapsille namusia. Epun toive ei tainnut koskaan toteutua, mutta nykyajan lapset ovat kyllä löytäneet ongelmaan oman ratkaisunsa (ks. tuonnempana Karkki vai kepponen?).

Mutta kuinka kurpitsasta tuli halloweenin symboli? Yksi tarina kertoo irlantilaisesta miehestä liikanimeltään ”Stingy Jack” (pihi, saita, itara, kitsas), joka kutsui Paholaisen kanssaan drinkille. Liikanimensä mukaisesti Jack ei halunnut maksaa juomia, vaan houkutteli Paholaisen loihtimaan itsensä kolikoksi, jolla Jack voisi maksaa juomat. 

Kun Paholainen teki työtä käskettyä, Jack ei maksanutkaan kolikolla juomia, vaan pisti sen taskuunsa. Taskussa hänellä oli hopeinen risti, joka esti Paholaista palaamasta takaisin omaan hahmoonsa. Lopulta Jack vapautti Paholaisen sillä ehdolla, että tämä ei vaivaisi Jackia vuoteen, ja jos Jack kuolisi, tämä ei vaatisi hänen sieluaan omaksi. 

Seuraavana vuonna Jack houkutteli Paholaisen kiipeämään puuhun noutamaan hänelle hedelmän. Kun Paholainen oli puussa, Jack piirsi puun kuoreen ristin, jotta Paholainen ei voisi tulla alas ennen kuin lupaisi Jackille olla vaivaamatta tätä kymmeneen vuoteen.

Pian tämän jälkeen Jack kuoli. Jumala ei voinut hyväksyä taivaaseen moista vastenmielistä olentoa. Paholainen puolestaan piti sanansa; hän ei vaatinut Jackin sielua, mutta ei päästänyt häntä myöskään helvettiin. Hän lähetti miehen pimeään yöhön harhailemaan vain hehkuva kekäle valonaan. 

Jack pani kekäleen koverretun lantun sisälle, jotta se palaisi pitempään ja valaisisi hänen päämäärätöntä matkaansa maan päällä. Irlantilaiset alkoivat puhua hänestä nimellä ”Jack of the Lantern”, josta kurpitsalyhdyn englanninkielinen nimitys ”jack o’lantern” on lyhennys. 

Irlantilaiset ja skotit omaksuivat tavan tehdä lyhtyjä kaivertamalla pelottavia naamoja milloin perunaan milloin lanttuun tai nauriiseen ja asettelemalla niitä ikkunoille ja ovien eteen vaeltavien pahojen henkien pelottelemiseksi. Kun he muuttivat siirtolaisina Amerikkaan, he löysivät kurpitsan, joka oli kuin tehty lyhtyjen kaivertamiseen.

Karkki vai kepponen?

Karkkijahdissa nykyajan lapset ovat todellakin Tenavien Eppua fiksumpia; he ovat tajunneet että jos jotain haluaa, pitää itse toimia. Jos ei Suuri Kurpitsa tule luo, on itse mentävä sen luo.

Amerikkalaisille lapsille halloween on nimenomaan päivä, jolloin saa luvalla kiertää ovelta ovelle karkkia kerjäämässä (trick-o-treating). Erään tulkinnan mukaan tapa on peräisin Englannista, jossa köyhät kulkivat pyhäinpäivää seuraavana päivänä (All souls day) talosta taloon kerjäämässä (souling) ja heille tarjottiin erityisiä leivonnaisia (soulcakes). Tällaisen leivonnaisen saatuaan kerjäläinen (souler) lupasi rukoilla talon vainajien puolesta.

Nykyisin tapa on täysin maallistunut ja karkkia, tai muita herkkuja, kerjätään ihan vain oman suun nautinnoksi. Ja vieläpä uhataan kepposella, jos oven avaaja heittäytyy kitsaaksi. Tässä kohdassa kannattaa muistaa miten kävi saidalle Stingy Jackille!)

Trick-or-treating on muistuttaa luonteeltaan suomalaista virpomisperinnettä. Meillä lapset, lähinnä tytöt, pukeutuvat palmusunnuntaina noidiksi ja lähtevät virpovitsat kainalossa soittelemaan naapureiden ovikelloja makean palkkion toivossa. Vastapalveluksena lahjoittaja virvotaan ”tuoreeks terveeks tulevaks vuueks”. Noitapuvut ja virpomisvitsat on yleensä tehty itse melko pienin kustannuksin.

Amerikkalaiset lapset sen sijaan panostavat naamiointiinsa huomattavasti enemmän. Kaduilla vilisee kummituksia, vampyyreita, noitia, punasarvisia paholaisia, luurankoja ja jos jonkinlaisia viikatemiehiä. Hämähäkkimiehistä, Lepakkomiehistä ja muista TV:stä tutuista nykyhahmoista puhumattakaan. Halloween on meren takana kaupallisesti yksi vuoden tärkeimpiä juhlapäiviä ja samansuuntaisia merkkejä on nähtävissä jo meilläkin. 

Juhlitaan halloweenia

Syksyn piristysruiske syntyy kunnon halloween- bileistä. Oranssi ja musta ovat halloweenin perinteiset värit ja tietysti haamumainen valkoinen. Katetaan pöytään musta liina ja oranssit servietit. Koristellaan koti kurpitsalyhdyin ja kynttilöin. Pukeudutaan kauhistuttavaan naamiaisasuun tai maalataan kammottavat kasvot. Vihreät irtokorvat ja punaiset pirunsarvetkin saavat jo aikaan horror- tunnelmaa. Kerrotaan kummitustarinoita ja pelataan spiritismiä…tai pidetään ihan muuten vain hauskaa halloweenin varjolla.

Halloween osuu sadonkorjuun aikaan, maukasta ruokaa syntyy juureksista, sienistä ja syksyisestä riistasta. Maissi ja omena ovat myös sopivia raaka-aineita eikä unohdeta kurpitsaa, joka maistuu sekä keittona että piirakkana. Amerikkalaiseen tyyliin sopii myös rento hampurilaistarjoilu.

Halloween houkuttelee myös hulluttelemaan menulistalla. Kuka tarjoaa kepposkeittoa ja haamuleipää, kuka verisiä nakkisormia ja aivohyytelöä tai veristä matopataa ja hämähäkkikakkua…