• itsenaisyyspaiv 654x320 1

Oi maamme Suomi synnyinmaa...

Kajahtaa jälleen kansan suusta joulukuun 6. päivänä. On lottovoitto syntyä Suomeen, sanotaan, vaikka se ei aina siltä tuntuisikaan! Itsenäisyyspäivänä me kuitenkin nostamme siniristilipun salkoon, sytytämme kaksi sinivalkoista kynttilää ikkunalaudalle ja olemme kiitollisia itsenäisestä kotimaastamme. 

Suomi on ollut itsenäinen 99 vuotta. Mutta joukossamme on vielä muutamia tuhansia ihmisiä, jotka eivät syntyneet itsenäiseen Suomeen.  He näkivät päivänvalon Suomen suurruhtinaskunnassa, joka oli vuodesta 1808 alkaen autonominen osa Venäjän keisarikuntaa. Itsenäinen Suomi syntyi 6. joulukuuta 1917.

Joulukuun 6. päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 alkaen. Vuodesta 1929 alkaen itsenäisyyspäivä on ollut lakisääteinen ja palkallinen vapaapäivä. Vuonna 1937 puolestaan säädettiin laki, jonka mukaan itsenäisyyspäivää vietetään yleisenä juhla- ja vapaapäivänä eli mikäli itsenäisyyspäivänä joutuu töihin, saa korotettua palkkaa sunnuntaityön tapaan.

Siniristilippumme sulle valan vannomme...

Suomalainen itsenäisyyspäivän vietto on hiljaisen harrasta. Virallisen itsenäisyyspäiväjuhlinnan meillä hoitaa valtion ylin johto, yliopistojen opiskelijat ja erinäiset muut yhteisöt juhlajumalanpalveluksissa, sotilasparaateissa, sankarihautojen soihtukulkueissa ja muissa päivään kuuluvissa juhlallisuuksissa. Heidän lisäkseen virallisesta juhlinnasta pääsee nauttimaan kourallinen kansalaisia, jotka ovat saaneet kutsun linnan juhliin.   

Me emme tanssi kadulla, vaan nostamme ehkä salkoon siniristilipun ja sytytämme kynttilän kodeissa tai sankarihaudoilla muistellen sodissa kaatuneita. Sodista selviytyminen ja kiitollisuus edesmenneiden sukupolvien ja vielä elossa olevien sotaveteraanien uhrauksia kohtaan on monen kansalaisen mielessä juuri itsenäisyyspäivänä. Itsenäisyyspäivän ehdoton must on monelle mm.  Tuntematon sotilas -elokuva; se tulee joka vuosi televisiosta yhtä varmasti kuin itsenäisyyspäivä. Ja tietysti ne pukujuhlat eli itsenäisyyspäivän vastaanotto Presidentinlinnassa.

Järjestetään omat itsenäisyyspäiväjuhlat

Kun valtiovalta juhlii, me tyydymme enimmäkseen seuraamaan päivän tapahtumia televisiosta ja radiosta. Mutta mikäs sen mukavampaa. Ei tarvitse välittää tuiskuttaako ulkona lunta tai vettä, eikä tarvitse hikoilla ahtaissa linnansaleissa ja ihmistungoksessa. Kotona on mukava juhlia perheen tai ystävien kanssa. 

Linnan juhlien seuraaminen joukossa on todella hauskaa. Apua, katso mikä puku tolla on! Ei voi olla totta, ihan kamala! Onko se menossa iltalypsylle! Vau miten upea, ehdottomasti illan kuningatar! Ai toikin on kutsuttu, millähän perusteella! Jne. jne. pieni kateuden pistos saattaa häivähtää mielessä, jos siellä sattuu bongaamaan jonkun tutun taviksen...

Juhlapäivän kunniaksi valmistetaan kunnon juhla-ateria ja skoolataan kuohuvalla isänmaalle. Miten olisi seuraavanlainen menu: 

Ravunpyrstöt mallasleivällä

 * * * 
Piparikuorrutettua porsaanfileetä ja juuresmuusia 

* * * 
Luumuja portviinissä

Eläköön Suomi!