Kalevalan päivä 28.2. 

Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi
lähteäni laulamahan, saa’ani sanelemahan…

Noilla sanoilla alkaa Kalevala, joka on Suomen kansalliseepos. 

Elias Lönnrot (s. 9.4.1802 - k.19.3.1884) keräsi materiaalia Kalevalaan 15 vuoden ajan tekemällä paljain jaloin, kontti selässä keruumatkoja mm. eri puolille Karjalaa ja Kainuuta. Savupirttien hämärässä hän kuunteli runolaulajia, tallensi heidän runonsa, tarinansa ja elämänohjeensa ja kokosi niistä yhtenäisen teoksen vuonna 1835. Uusi, laajempi Kalevala, jollaisena se tunnetaan tänä päivänä, ilmestyi vuonna 1849. Kanteletar, joka sisältää laulurunoja, ilmestyi vuosina 1840 - 41. Lönnrot keräsi matkoillaan myös Suomen kansan sananlaskuja, arvoituksia ja loitsurunoja. 

Kalevalan päivää vietetään 28.2., sillä tuona päivänä vuonna 1835 Elias Lönnrot allekirjoitti Kalevalan ensimmäisen painoksen esipuheen. Yleiseksi liputuspäiväksi Kalevalan päivä alkoi vakiintua 1920-luvulla, ja almanakassa on päivä merkitty liputuspäiväluetteloon vuodesta 1952 alkaen.

Vuodesta 1978 alkaen Kalevalan päivä on ollut virallinen liputuspäivä. Kalevalan päivää vietetään myös suomalaisen kulttuurin päivänä. Kalevala on tunnetusti innoittanut suomalaisia taiteilijoita taidemaalareista kirjailijoihin musiikin sekä tanssin tekijöihin.

Kalevalan päivään ei liity minkäänlaisia ruokaperinteitä, mutta päivää voi mainiosti juhlistaa kotimaisista raaka-aineista valmistetulla aterialla. 

Päivän kunniaksi kannattaa myös tehdä kulttuuriteko itselleen ja tutustua Kalevalaan, jos se on jostain syystä jäänyt lukematta.