Lucian päivä 13.12.

Lucian päivää vietetään valon juhlana 13. joulukuuta. Lucia-juhla on perinteeltään suomenruotsalainen, mutta  myös suomenkielisille juhla on tullut tutuksi vuosittain valittavan Suomen Lucian kruunaustilaisuuden ja siihen liittyvän kulkueen sekä Lucia-markkinoiden kautta.

– Nykypäivän Suomessa Lucia-perinne on sekä näytelmää että todellisuutta, se on sadun hohtoa ja sosiaalista vastuuta, sanoo 19-vuotias Nora Peltola, jonka varsinainen tehtävä alkoi heti valinnan jälkeen. Lucia vierailee kuoronsa kanssa laulamassa sairaaloissa, lastenkodeissa, vanhainkodeissa, vankiloissa ja esiintyy lisäksi monenlaisissa muissa yhteyksissä. Hän käy tervehdyskäynnillä mm. tasavallan presidentin luona.

Lucia-neidon tärkeimpiä ominaisuuksia ovat hyvä lauluääni ja esiintymistottumus. Noralle se ei ollut ongelma, hän rakastaa laulamista ja on esiintynyt useita kertoja seurakuntansa erilaisissa tapahtumissa ja jumalanpalveluksissa.

– Laulaminen on minulle suuri ilo, mutta kaikkein eniten olen nauttinut siitä, kun lauluni ovat koskettaneet ihmisiä ja erityisesti vanhuksia.

Suomen Lucian valintaan liittyy myös keräys, josta saatuja varoja käytetään sosiaalisiin tarkoituksiin. Tänä vuonna varoja kerättiin ikäihmisten yksinäisyyden vähentämiseen.

Näin Suomen Lucia valitaan

Joka vuoden syyskuun lopusta alkaen kuka tahansa saa tehdä ehdotuksen sopivista ehdokkaista. Ehdokkaan tulee olla 18 vuotta täyttänyt, kotikielen ruotsi ja tottunut esiintyjä. Hyvä lauluääni on välttämättömyys, sillä Lucia laulaa yhdessä kuoronsa kanssa tervehdyskäynneillään.

Lokakuussa kolmihenkinen tuomaristo valitsee 10 tyttöä Lucia-ehdokkaiksi. Heidät esitellään
Hufvudstadsbladet (HBL)- lehdessä, erilaisilla nettisivuilla ja tiedotusvälineissä. Äänestää voi HBL:n äänestyslipukkeilla, tekstiviesteillä ja Internetissä. Äänestäminen edellyttää osallistumista keräykseen, mutta lahjoitussumman saa itse määritellä.

Vähän historiaa

Pyhä Lucia oli neitsyt, joka surmattiin uskonvainoissa Sisilian Syrakusassa vuonna 304 jKr. Lucia oli syntyisin varakkaasta syrakusalaisesta perheestä. Hän kääntyi kristinuskoon äitinsä parantuessa vakavasta sairaudesta ja lupasi elää loppuelämänsä neitsyenä. Lucia oli yksi suosituimmista marttyyreista jo 300-luvun päättyessä. Keskiajan lopulta Luciaa alettiin kunnioittaa sokeiden ja silmäsairaiden suojelijana. Siihen lienee vaikuttanut yhteys pyhimyksen nimen Lucia "Valotar" ja latinankielisen sanan lux=valo välillä. Pyhän Lucian muistopäivä liittyi keskiajalla nimenomaan vuoden pisimpään yöhön ja sen aikoihin vietettyyn keskitalven juhlaan, jonka jälkeen päivä alkoi taas pidentyä. Sen vuoksi Lucia oli vertauskuvallisesti "valon tuoja", joka viittasi myös valonkantajaan, Luciferiin.

Lucian päivän vietto on tullut Suomeen Ruotsista, jossa sitä tiedetään vietetyn jo 1700-luvun puolen välin tienoilta. Uskotaan, että Suomessa Lucia-juhlaa olisi vietetty jo vuonna 1898 Turun ruotsalaisessa naislyseossa. Varmuudella tiedetään, että Vöyrin kansanopistossa vietettiin Lucian päivää vuonna 1913, ja Högvallan emäntäkoulussa Lucian päivän perinne on jatkunut jo vuodesta 1919.

Vuonna 1930 Helsingfors svenska sångarförbund ja Brage- yhdistys järjestivät Allas Krönika -lehden avulla ensimmäisen Lucia-kulkueen. Folkhälsan järjesti ensimmäisen Lucia-keräyksen vuonna 1949, ja ulkoilmatapahtuma herätettiin uudelleen henkiin Helsingin keskustassa.

Vuonna 1950 Suomen ruotsinkielisten pää-äänenkannattaja Hufvudstadsbladet liittyi mukaan järjestelyihin valitsemaan Helsingin Luciaa, joka  profiloitui suomenruotsalaisten Luciaksi.  Nykyisin Folkhälsan yhteistyössä Hufvudstadsbladetin, Radio Vegan ja FST5:n kanssa valitsee Suomen Lucian.

Se alkoi vuosittain järjestää Lucia-neidon vaalista valtakunnallisen kilpailun, jonka avulla kerättiin rahaa Folkhälsanin sosiaalista toimintaa varten. Suomessa tapa on sittemmin yleistynyt myös suomalaisissa piireissä ja mm. sairaaloissa sairaanhoidon opiskelijat ovat järjestäneet Lucia-kulkueita.

Suomen Lucia kruunataan Helsingin Tuomiokirkossa ja kruunaamisen jälkeen Lucia-neito esiintyy Tuomiokirkon portailla tonttujen kanssa ja Lucia-kulkue kiertää Helsingin keskustassa. Tämän lisäksi useilla muilla Suomen paikkakunnilla ja kouluissa valitaan omia Lucia-neitoja ja järjestetään Lucia-kulkueita.

Lucia-laulu

Lucia-laulun sävelmä on alunperin napolilainen barcarole eli paikallisten kalastajien venelaulu, jossa kerrotaan Napolin satamakaupunginosasta, sattumoisin nimeltään Santa Lucia. Me laulamme sitä Pyhälle Lucialle omistetuin sanoin joulun aikaan ja tietysti Lucian päivänä.

Taivaalla tähtivyö
kirkkaana loistaa,

viestiä jouluyön

tuikkeensa toistaa.

Taivainen kirkkaus,

riemuisa julistus.

Kynttilät syttyy,

kynttilät syttyy.



Metsiin jo Pohjolan

vaipan luo hanki,
ja maa on valkean

verhonsa vanki.

Taivaisen hohteen tuo,

Lucia valon suo,

Pyhä Lucia,

Pyhä Lucia.



Kiteet luo helmivyön

valkoiseen kaapuun.

Kätköstä talviyön

luoksemme saapuu.
Lucia seppelpää,
juhlista hetki tää,
saavuthan luoksemme,

Pyhä Lucia.


Natten går tunga fjät runt gård och stuva.
Kring jord som soln förgät, skuggorna ruva.
Då i vårt mörka hus, stiger med tända ljus
Sankta Lucia, Sankta Lucia.

Natten var stor och stum, nu hör det svingar
i alla tysta rum, sus som av vingar.
Se på vår tröskel står vitklädd med ljus i hår
Sankta Lucia, Sankta Lucia.

Mörkret skall flykta snart, ur jorden dalar
så hon ett underbart ord till oss talar.
Dagen skall åter ny stiga ur rosig sky
Sankta Lucia, Sankta Lucia.

Lucia-pullat

Lucia-pullat eli lussekatter kuuluvat Lucian päivään. Ne ovat sahramilla maustettuja ja rusinoilla koristeltuja vehnäpullia, jotka leivotaan usein s -kirjaimen muotoisiksi. Pullien keltainen väri symboloi valoa. Lussekatt ja Lucia eivät oikeastaan kuulu laisinkaan yhteen, kertoo Jaakko Rahola ruokasanastosivuillaan (www.ruokasanastot.net). Jo keskiajalla juhlittiin Pohjolassa auringon voittoa pimeydestä, aivan kuten juhannuksen eli keskikesän vietolla yritettiin pelottaa pimeys pois. Juliaanisen kalenterin aikana, Ruotsissa (samoin kuin tietenkin meillä) ennen vuotta 1753 sattuikin vuoden pimein päivä joulukuun 13. päivän kohdalle, josta sittemmin tuli Pyhän Lucian muistopäivä.

Sekaannus johtuu Raholan mukaan siitä, että 1600-luvun Saksassa kuviteltiin, että joulupukin esikuva, Jeesus-lapsi tuli valepuvussa Maan päälle jakamaan vehnäpullia kilteille lapsille. Tuhmille lapsille jakeli sen sijaan kuritusta kissan valepuvussa oleva paholainen, Lucifer. Uskomus siirtyi Ruotsiin ja käsitteet sekaantuivat. Kun tarinaan vielä lisättiin riemu päivän pitenemisestä, syntyivät sahramilla auringonkeltaisiksi värjätyt leivonnaiset, joiden piti pelottaa valonarka Lucifer- kissa pois ja kutsua aurinko takaisin.

Lussekatter

  • 5 dl maitoa
  • 50 g hiivaa
  • 1 tl suolaa
  • 0,5 g sahramia
  • 2 dl sokeria
  • 1 kananmuna
  • 13-15 dl vehnäjauhoja
  • 150 g margariinia tai voita

Voiteluun: 1 kananmuna
Koristeluun: rusinoita

Liota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää suola, sahrami, sokeri ja muna. Lisää puolet jauhoista ja vatkaa voimakkaasti hyvän sitkon aikaansaamiseksi. Lisää pehmeä rasva ja loput jauhot. Alusta kimmoisa, kulhon reunoista irtoava taikina. Peitä astia ja kohota lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi.

Vaivaa taikinasta ilmakuplat jauhotetulla työpöydällä. Jaa taikina kahteen osaan ja molemmat osat edelleen noin 15 palaan. Muotoile palat sormenpaksuisiksi tangoiksi (noin 20 cm) ja rullaa tangon päät eri suuntiin kierteelle. Peitä ja kohota 30-45 minuuttia. Voitele pullat rikkivispatulla munalla ja koristele rusinoilla. Paista uunin keski-osassa 225 asteessa 8-12 minuuttia, pullien koosta riippuen.

Vinkki: Voit lisätä taikinaan myös purkillisen rahkaa (250 g). Lisää rahka yhtä aikaa suolan, sokerin, sahramin ja kananmunan kanssa. Tarvitset  myös hieman enemmän jauhoja (n. 2 dl lisää).

Ohje: DanSukker


Teksti: Sirpa Lauttamus-Ahola
Kuvat: Suomen Lucian kuva Folkhälsan/Valtteri Kantanen, muut kuvat Sirpa Lauttamus-Ahola