• rippijuhlat 654x320

Rippijuhlat

Kun on rippikoulun käynyt ja rokotettu, on kunnon kansalainen, sanottiin ennen vanhaan. Rippikoulun käyminen oli lakisääteisesti 70-luvulle saakka nuorten velvoite, josta vanhempien piti huolehtia. Ripille pääsy on nuorelle ensi askel aikuistumiseen.

Rippikoulu

Rippikoulu käydään sinä vuonna, kun täytetään 15 vuotta. Jos nuori on mennyt 6-vuotiaana kouluun, hän voi anoa mahdollisuutta käydä rippikoulu 14-vuotiaana samaan aikaan luokkakavereittensa kanssa. Rippikoulun voi käydä, vaikka nuorta ei olisi kastettu. Jos hän haluaa osallistua konfirmaatioon, hänet tulee kastaa ennen sitä. Jos nuori on kastettu, mutta ei enää kuulu kirkkoon, hänen on liityttävä kirkkoon ennen konfirmaatiota. Rippikouluikäinen voi huoltajien luvalla liittyä kirkkoon, vaikka nämä eivät itse kirkkoon kuuluisikaan.

Konfirmaatio

Konfirmaatio on rippikoulun päätösjuhla. Konfirmaatiossa nuori tunnustaa kristillisen uskon, johon hänet on kastettu. Konfirmaatio antaa nuorelle oikeuden toimia kummina, osallistua itsenäisesti ehtoolliselle ja asettua 18-vuotiaana ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa. Rippikoulu on kirkkohäiden edellytys (toisen ainakin täytyy olla rippikoulun käynyt).

Vieraat

Kunniavieraat rippijuhlissa ovat nuoren lisäksi isovanhemmat ja kummit, samoin rippipappi. Lähiomaiset ja ystävät, ja erityisesti nuoren omat ystävät, kuuluvat niin ikään kutsuttaviin. He osallistuvat myös mahdollisuuksien mukaan Jumalanpalvelukseen ja ehtoolliselle. Monissa seurakunnissa on tapana, että nuoren kummit avustavat konfirmaatiomessun toteutuksessa ja esimerkiksi siunaavat kummilapsensa. Vieraat voidaan kutsua joko kutsukortilla tai puhelimitse. Nuori voi itse varmistaa ystäviltään pääsevätkö he hänen rippijuhliinsa. Myös nuoren rippikoulun isosen/isoset voi kutsua juhlaan.

Pukeutuminen

Nuori pukeutuu kirkossa valkoiseen albaan (lat. valkea vaate), joka saadaan seurakunnasta. Siistit kengät ovat paikallaan. Kirkon jälkeen pojat pukeutuvat siistin juhlavasti, mahdollisesti pukuun tai vain suoriin housuihin ja paitaan sekä solmioon, tytöt juhlavaan leninkiin tai housuasuun. Juhlavierailta ei edellytetä mitään erityistä, ainoastaan juhlavaa ja siistiä pukeutumista.

Tarjoilu

Kun kyseessä on nuoren oma juhla, hänen toiveilleen siitä millaisen juhlan ja tarjoilun hän haluaa pitää antaa sijaa. Konfirmaatio on yleensä aamulla ja kestää kuitenkin parisen tuntia, joten suolaista on hyvä olla tarjolla makeiden leivonnaisten ja kahvin lisäksi. Täytekakku kuuluu rippijuhliinkin. Noutopöytä on joustava vaihtoehto. Se voi olla pelkästään kylmä pöytä tai lämpimänä ruokana helppo tarjottava on esimerkiksi keitto tai pataruoka. Rippijuhlissa voi hyvin tarjota myös viiniä, jos se kuuluu perheen juhlatarjoiluun muutoinkin.

Onnittelumalja

Onnittelumaljana tarjotaan tällöin luonnollisesti kuohuviiniä. Nuorille/ja niille jotka eivät voi tai halua nauttia alkoholia, varataan alkoholiton vaihtoehto (esim. alkoholiton kuohuviini tai Pommac). Onnittelumalja tarjotaan kun kaikki vieraat ovat paikalla. Onnittelujen yhteydessä rippilapselle voi pitää myös puheita.

Apuvoimia

Koska koko perhe osallistuu konfirmaatioon kirkossa, kotiin kannattaa hankkia apuvoimia juhlajärjestelyjä varten. Muutoinkin tarjoilu pitää suunnitella niin, että mahdollisimman paljon on valmiina. Jos tarjolla on noutopöytä, sen voi kattaa valmiiksi edellisenä päivänä ruokia lukuun ottamatta.

Lahjat, kukat, onnittelut

Konfirmaation jälkeen on tapana onnitella nuorta kirkon ulkopuolella ja antaa hänelle kukat. Varsinaiset lahjat annetaan vasta kotona. Rippilahjaksi kannattaa hankkia jotain sellaista, joka jää nuorelle pysyvästi muistoksi (korut, ristiriipus, levy, kirja (esim. sivistyssanakirja). Lahjakortti on hyvä ratkaisu, jos ei tiedä nuoren toiveita. Lahjat voi asettaa lahjapöydälle kaikkien nähtäväksi. Seurakunnalla on tapana lahjoittaa rippikoulun yhteydessä nuorelle joko Raamattu, Uusi testamentti, Katekismus tai virsikirja.

Kiitos

Rippilasta muistaneille nuori lähettää kiitoksen, isovanhemmille ja kummeille myös yleensä rippikuvansa.