• ristiaiset 654x320

Ristiäiset/Nimiäiset

Kun perheeseen syntyy ensimmäinen lapsi, vanhemmat valitsevat lapselle sukunimen. Sama sukunimi annetaan perheen kaikille lapsille. Se voi olla isän tai äidin sukunimi tai parin yhteinen sukunimi. Lapselle on annettava etunimi kahden kuukauden sisällä syntymästä. Mikäli lapsen vanhemmat, tai ainakin toinen heistä, kuuluu kirkkoon, lapsi kastetaan kristillisessä kastejuhlassa ja hänet merkitään seurakunnan rekisteriin. Lapsen voi kastaa kirkossa tai kotona, tai muussa sopivassa paikassa.

Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuulumattomat vanhemmat voivat pitää lapselleen vapaamuotoiset nimenantojuhlat eli nimiäisissä lapsi liitetään symbolisesti perheeseensä, sukuunsa, ystäväpiiriin ja koko ihmiskuntaan. Nimiäisissä voidaan toki noudattaa samantapaista kaavaa kuin kastejuhlassa.

Kastepäivän päättäminen, papin varaaminen

Yhteydenotto kotiseurakunnan kirkkoherranvirastoon, jossa sovitaan kasteen ajasta, paikasta ja kastepapista. Varataan seurakunnan tilat kastetta seuraavaan juhlatilaisuuteen, ellei sitä pidetä kotona.

Toimituskeskustelu papin kanssa

Tällöin käydään papin kanssa läpi toimituskaava, valitaan kastetilaisuuden virret, sovitaan Raamatun ja rukousten lukemisesta tilaisuudessa jne., täytetään rekisteröinti-ilmoitus ja varmistetaan lapsen nimen laillisuus.

Lapsen nimen valinta

Lapsen nimen valintaa säätelee nk. nimilaki, jonka mukaan hyväksyttävä ei ole mm. nimi, joka on muodoltaan tai kirjoitustavaltaan kotimaisen nimikäytännön vastainen. Pojalle ei voi antaa naisennimeä eikä tytölle miehennimeä, eikä sukunimeä, ellei kysymyksessä ole isän tai äidin etunimestä muodostettu poika- tai tytärloppuinen nimi, jota käytetään muun etunimen jäljessä; eikä nimeä, joka ennestään on sisaruksella tai puolisisaruksella, muutoin kuin toisen etunimen ohella.

Lapselle pitää valita ainakin yksi, ja korkeintaan kolme etunimeä. Usein, ainakin yhdeksi nimeksi, valitaan jonkun sukulaisen, elossa olevan tai esivanhemman nimi. Nimi saattaa löytyä myös nimipäiväkalenterista. Vallalla on kaksi muoti-ilmiötä; vanhat suomalaiset nimet ja vahvasti kansainväliset, vieraalta kuulostavat nimet.
(Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön * Johanna Suomalainen, Anne Saarikalle, Gummerus)

Lapsen kastepuvun hankinta

Usein perheessä kulkee perintönä kastepuku, johon lapsi puetaan. Kastepuvun helmaan on tapana kirjoa kaikkien niiden lasten nimet, jotka siinä on kastettu. Puku on yleensä valkoinen. Materiaalina voi olla puuvilla, pellava tai puvun voi myös virkata tai neuloa. Pukua voi koristella nauhoilla, jotka ovat joko vaaleanpunaiset tytöillä tai vaaleansiniset pojalla.

Valokuvaus

On hyvä sopia edeltä käsin kuka hoitaa ristiäisten kuvauksen kasteen aikana ja kasteen jälkeisessä juhlassa.

Tilaisuuteen kutsuminen

Ristiäisiin voi kutsua suvun, kummit ja ystävät joko kutsukortilla tai puhelimitse.

Juhlassa mukana

Kastejuhlaan on tapana kutsua lapsen vanhempien omaiset ja lapsen kummit. Usein myös hyvät perheystävät saattavat haluta olla mukana tilaisuudessa. Papilta on syytä tiedustella etukäteen voiko hän osallistua kasteen jälkeiseen tilaisuuteen kirkossa/kotona. Kunniavieraita ovat kummit ja pappi.

Kummit

Sylikummin lisäksi lapselle on valittava ainakin yksi toinen kummi, ja näiden on kuuluttava evankelisluterilaiseen kirkkoon. Kummin tehtävähän on perinteisesti ollut lapsen kristillisen kasvatuksen tukeminen yhdessä lapsen vanhempien ja seurakunnan kanssa. Tätä kysytään myös kastekaavassa, mihin vastataan "tahdon".

Kummeja voi olla useampiakin, ylärajaa ei ole rajoitettu. Kummiutta pidetään yleensä kunnia-asiana, eikä siitä ole tapana kieltäytyä. Kummiksi on tapana pyytää lähisukulaisia ja hyviä ystäviä. Sylikummi, äiti/isä tai jompikumpi isovanhemmista pitelee lasta kastetilaisuuden ajan. Lasta pitelevällä on hyvä varata myös tuoli.

Kastepöytä

Kotona tapahtuvaan kastetilaisuuteen tarvitaan kastepöytä, siihen valkoinen liina, kastemalja, Raamattu(vanhempien vihkiraamattu), pienet kukat ja kynttilä. Varaa myös liina, jolla lapsen pään voi pyyhkiä kasteen jälkeen. Varaa pöydälle sellainen tila, että sen ympärille/läheisyyteen mahtuvat papin lisäksi vanhemmat ja kummit.

Lahjat

Kummit antavat lapselle lahjana esim. hopeisen kummilusikan, valokuvakehyksen jne. Lahja voi olla myös jotain muuta pysyvää, vaikka taideteos. Myös sukulaiset ja ystävät voivat antaa lapselle pienen lahjan. Seurakunta antaa lahjana kastetilaisuudessa kastekynttilän ja kastekeskustelun yhteydessä kirjan, jossa kerrotaan kasteeseen liittyvistä tärkeistä asioista. Kasteen yhteydessä annetaan myös kastetodistus ja kummeille kummikirja.

Tarjoilu

Yleisin tarjoilu kastejuhlassa on kahvipöytä, jossa on tarjolla kahvia ja teetä, voileipäkakkua/voileipiä (liha ja kala), täytekakkua ja kuivaa kakkua sekä pikkuleipiä. Pieni on kaunista ja tässä tapauksessa myös riittävää. Jokaisessa perheessä on omat tapansa, joita tietysti noudatetaan.

Jos kastejuhlan joukko on pieni, myös lounastarjoilu voi tulla kysymykseen. Kannattaa kuitenkin välttää turhaa touhuamista kastepäivälle, ja tehdä niin paljon kuin suinkin voi valmiiksi etukäteen.

Onnittelumalja

Kastejuhla on Suomessa yleensä hautajaisten ja rippijuhlien lisäksi juhla, jossa ei tarjoilla alkoholia. Tässäkin suhteessa aika on muuttanut tapoja; jokainen pariskunta voi itse päättää onnitellaanko lasta lasillisella kuohuviiniä ja tarjotaanko samaa kuohuviiniä täytekakun kanssa tai muuta viiniä suolaisen syömisen kanssa.