JUOMIEN TARJOILUSTA

”Jos Jumala olisi kieltänyt juomisen, olisiko hän tehnyt viinistä niin hyvää?” (Kardinaali Richelieu)

Juomien valinta aterialle on yhtä tärkeä asia kuin itse ruokatarjoilun suunnittelu. Juomat valitaan siten, että ne ovat sopusoinnussa tarjottavan ruuan kanssa, ja tilaisuuden luonteen kanssa. Alkoholitarjoilu ei ole perinteisesti kuulunut tavallisen suomalaisen perheen aterioille. On myös joitakin juhlia, joissa alkoholia ei ole ollut tapana tarjoilla (hautajaiset, ristiäiset, rippijuhlat). Tosin tämänkin perinne on muuttumassa. Suomalaisen ruokapöydän tyypillisiä juomia ovat olleet kotikalja, maito ja piimä ja tietysti sahti alueella, jossa sitä on perinteisesti valmistettu.

Juomakulttuurimme on viimeisten vuosikymmenten aikana kuitenkin paljon muuttunut ja viinitarjoilu kuuluu yhä useammin juhla-aterioiden, ja jopa arkiaterioiden yhteyteen. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei viini välttämättä sovi kaikkien suomalaisten ruokalajien kanssa. Noutopöytien etikkaiset kalat ja kananmuna ovat mm. tällaisia viinin ”vihollisia”. Punaista lihalle, valkoista kalalle on ollut yleinen ohjesääntö viinien suhteen, nyt sekin myytti on murrettu; kevyt punaviini sopii myös joillekin kalaruuille ja tomerampi valkoinen vaalealle lihalle.

Olkoonpa juhlajuomana sahti tai samppanja, on aina muistettava myös niitä, jotka eivät käytä alkoholia. Alkoholiton tervetulomalja/alkudrinkki ja vettä aterialla on aina oltava tarjolla; joissakin tapauksissa ehkä alkoholittomia viinejäkin.

Jos aterialla on tarjolla keittoa, sen kanssa saatetaan tarjota kuivaa sherryä. Juustot ja portviini ennen jälkiruokaa ovat oivallinen makupari. Sekä sherryn että portviinin voi myös korvata halutessaan makealla/kuivalla madeiralla. Perinteisen avec-juoman sijaan voisi tarjota vaikka boolia aterian jälkeen. Tai cocktaileja, joiden valmistus vaatii hieman enemmän viitseliäisyyttä.