Pikkujoululauantaina lautasella

Ystäväpariskunta kutsuttu kylään lauantaiksi. Koko viikon pyörii päässä tiuhaan vaihtuva ruokalista. Mitä ihmettä minä kokkaisin! Mikä sopisi nyt tähän vuodenaikaan? Mitä me söimme viimeksi? Olisi kiva tehdä jotain yllättävää. Ja ennen kaikkea jotain tosi maukasta. 
 
Onko tuttua? Minulle ainakin käy usein niin, että menyyn kehittely vie koko viikon ja ideat pyörivät päässä häiriten muita töitä. Mietin eniten sitä, miten eri alkuruuat, pääruuat ja jälkiruuat saisi sovitettua kokonaisuudeksi, jossa olisi vaihteluita sekä suun että silmän aisteille. Vieraille olisi myös kiva tarjota aina jotain vähän yllätyksellistä, vanhaa tuunattua tai uutta trendikästä.
 
Keittokirjat ovat suuri apu amatöörikokkaajalle, sillä ne ovat enimmäkseen ammattilaisten tekemiä. Etukäteen toimiviksi testatut reseptit eivät yleensä epäonnistu vähänkään ruuan valmistamisesta kiinnostuneelta kokkaajalta. Mutta kunpa joku miettisi valmiiksi koko illan konseptin - vaikka viinejä ja musiikkia myöten. Sellainen kirja olisi tarpeen.
 
Aivan kuin ajatukseni olisi luettu, sillä sellainen keittokirja on tehty!
 

LAUANTAINA LAUTASELLA - Herkuttelua ystävien kanssa 

Syyskuussa ilmestyneessä uutuuskeittokirjassa reseptit on koottu kokonaisuuksiksi, viinit on vinkattu ja todellakin jopa vaihtoehtoja ruoanlaitto- ja ruuannauttimismusiikiksi on ehdotettu.  

Sitä paitsi jo kirjaa selatessa tulee heti hyvä ja luottavainen olo rehellisten, konstailemattomien ruokakuvien ja tunnelmallisten miljöökuvien kautta. Ja sitten se tärkein: reseptit on laatinut yli 25 vuotta alalla toiminut ruokatoimittaja ja ruuat on tehty ja testattu kotikeittiöön sopiviksi.  Lisäksi niistä on rakennettu joko kuukausittain vuodenaikaan sopivia tai muutoin teemoitettuja menyykokonaisuuksia.  Ilahduttavan oivaltavasti menyistä löytyy varmasti jokaiselle sopiva. Ja ainahan voi myös panna oman luovuutensa likoon ja yhdistellä menyiden ruokia makunsa ja tilanteen mukaan. 
 
Ruoka-annokset ovat monipuolisia ja reseptientekijän kansainvälinen ruokasivistyneisyys on ilmeinen. Resepteissä matkustetaan maailman eri kolkkiin omaa ruoka- ja juhlaperinnettämme unohtamatta. Ruokakulttuurin eurooppalaiset kiintotähdet Ranska ja Italia tarjoavat parhaat palansa, Amerikasta on haettu rentoa bilemeininkiä, esimerkkinä mm. hampurilainen, jonka sisässä pihvin sijasta on tämän hetken supersuosittua nyhtöpossua eli pulled porkia. Eksotiikkaa löytyy mm. juuri nyt ilmeisen suositusta Meksikosta, Pohjois-Afrikasta ja Aasiasta, josta mukaan on poimittu trendien harjalla keikkuvan Korean lisäksi Vietnam.  Ah, niin paljon trendikkäitä ruokia ja perinteisetkin reseptit ovat saaneet trendikkään loppusilauksen.  
 

Ja sitten asiaan

Vaikka kirja innostaa myös erityisesti kokkaamaan yhdessä ystävien kanssa, nyt valitsemani menyyn puitteissa se ei ole mahdollista. Niin ellei sitten vietä esimerkiksi pitkää viikonloppua yhdessä ystävien kanssa. Päätin nimittäin valita pikkujoulumenyyksi yhdistelmän lokakuun Muhevia makuja -teemasta, Meksikolainen fiesta -teemasta ja helmikuun Mahtimiesten pöydässä - teemasta. 

Alkuruuaksi italialaisen keittiön nöyränä ihailijana Jättiravut & vanillavoipasta ja pääruuaksi Ylikypsää porsaanniskaa molekastikkeella eli jouluista possua meksikolaisella virityksellä. Jälkiruuaksi valitsin karpalon kirpeyttä ja lapsuuden muistoja eli Alvar Aallon kerroskiisselin. Kirjassa jälkiruoka on pantu tarjolle pienissä Aalto-maljoissa, mutta minä tarjoan sen ihan tavallisesta jälkiruokakiposta, koska omistan vain kolme erikokoista Aalto-maljaa.
 
Ensiksi possu uuniin ja hyvissä ajoin ennen ruokavieraiden saapumista, sillä sen valmistuminen kestää tovin eli 6-7 tuntia. Myös jälkiruoka kannattaa tehdä valmiiksi etukäteen. Alkuruoka lähtee pöytään suoraan liedeltä. 
 

Jättirapuja ja vaniljavoipastaa

  • 12 - 16 pakastettua, raakaa jättikatkarapua
  • 500 g spagettia
  • vettä, suolaa
  • Vaniljavoi
  • 125 g voita
  • 1 vaniljatanko
  • 1 1/2 dl parmesaania
  • 1/2 dl silputtua lehtipersiljaa
  • 12/2 tl suolaa
  • mustapippuria
  1. Sulata jättikatkaravut. Silppua lehtipersilja. Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja mausta se reippaasti suolalla ja pippurilla. Lisää voivaahtoon silputut yrtit ja halkaistun vaniljatangon sisus. Ota 2 rkl vaniljavoita sivuun jättirapujen pariloimista varten. Sekoita parmesaaniraaste loppuun vaniljavoihin.
  2. Keitä pasta reilulla suolalla maustetussa vedessä. Pariloi jättikatkaravut vaniljavoissa pastan kiehuessa. Valuta pasta.
  3. Sekoita pasta kulhossa vaniljavoin kanssa ja kääntele, kunnes voi sulaa. Jaa pasta annoslautasille ja pane jokaiseen annokseen 3-4 tulikuumaa jättikatkarapua. Tarjoa heti.
     

Ylikypsä porsaanniska

  • noin 2 kg porsaan niskaa eli kasleria
  • 3 rkl merisuolaa
  • 1 sipuli
  • 3 valkosipulinkynttä
  • 2 tl glögimaustetta
  • 2 laakerinlehteä
  1. Hiero merisuola lihan pintaan. Anna lihan suolatua 2 tuntia. Pyyhi suola pois, huuhtele ja kuivaa. Jos sidot lihan puuvillalangalla, se pysyy paremmin koossa.
  2. Laita liha uunivuokaan. Lisää lohkottu sipuli, hienonnetut valkosipulinkynnet sekä mausteet. Pistä lihan paksuimpaan kohtaan lihalämpömittari ja peitä vuoka tiiviisti alumiinifoliolla. Kypsennä possua 100-asteisessa uunissa, kunnes se on 78 - 82 asteista. tähän kuluu 6-7 tuntia.
  3. Leikkaa lihasta siivuja ja tarjoa molekastikkeen kanssa.  
     

Molekastike

  • 1 punainen chili
  • 1 jalapeno
  • 2 tl korianterinsiemeniä
  • 1 tl seesaminsiemeniä
  • 1 dl mantelilastuja
  • 5 mustapippuria
  • 3 mausteneilikkaa
  • 1 sipuli
  • 1 solo-valkosipuli 
  • 1 rkl kaakaojauhetta
  • 1 tlk tomaattimurskaa
  • 1 kanelitanko
  • 1 rkl sokeria
  • 1 1/2 dl kasvislientä
  • 100 g vähintään 70 % tummaa suklaata
  1. Murskaa chilit, korianterin- ja seesaminsiemenet, mantelit, pippurit ja neilikat kuivalla pannulla pari minuuttia. Kaada mausteet toiseen astiaan jäähtymään. 
  2. Silppua sipuli ja hienonna valkosipuli. Kuullota sipulisilput pannulla tilkassa öljyä, lisää kaakaojauhe. Lisää pannulle mausteseos, tomaattimurska, kanelitanko sekä sokeri ja kasvisliemi. Hauduta noin puoli tuntia. 
  3. Soseuta kastike sauvasekoittimella. Lisää raastettu suklaa ja anna sen sulaa kastikkeeseen. Tarkista suola.
     

 Alvar Aallon kerroskiisseli

KARPALOKIISSELI

  • 8 dl vettä
  • 1 dl makeuttamatonta karpalomehutiivistettä
  • 1/2 - 1 dl sokeria
  • suurus: 2-3 rkl perunajauhoja + 1 dl vettä
 

VANILJAKIISSELI

  • 8 dl maitoa
  • 1/2 dl sokeria
  • 2 rkl maizenaa
  • 2 tl vaniljasokeria
  1. Kiehauta vesi, mehu ja sokeri kattilassa. Sekoita perunajauhot ja kylmä vesi keskenään. Ota kattila liedeltä ja lisää suurus ohuena nauhana höyryävään liemeen koko ajan sekoittaen.
  2. Pane kattila takaisin liedelle ja anna kiisselin vain pulpahtaa. Perunajauholla suurustettua kiisseliä ei saa keittää tai se ohenee uudestaan. Jäähdytä.
  3. Tee sitten vaniljakiisseli. Mittaa maito, sokeri ja maizena (teflon)kattilaan ja kiehauta. Keitä miedolla lämmöllä pari minuuttia koko ajan sekoittaen. Maissitärkkelyksen täytyy antaa kypsyä. Jäähdytä.
  4. Annostele kiisselit jälkiruokakulhoihin. Laita alimmaiseksi vaniljakiisseliä ja valuta hetken kuluttua pinnalle varovasti karpalokiisseliä. Käytä lusikkaa apua valuttamisessa. 

    Vinkki: Koristele kiisseli marjoilla.

Kuinka onnistui?

Ruuanlaitto sujui ongelmitta ja lopputulos oli maukas. Pasta oli juuri sopivasti "vaniljaista" ja possu suli suuhun. Se kannattaa muutoin sitoa narulla. Karpalokiisseli oli tyytyväisen täyteläinen. Musiikin ja viinien valinnassa en noudattanut kirjaimellisesti kirjan suosituksia, mutta vinkeiksihän ne olivatkin tarkoitetut. 
 
Italialaishenkiseen kokkailuun Eeva Puhakainen suosittelee panemaan soittimeen klassiselta puolelta Verdin Aidaa tai muita italialaisen oopperan helmiä esimerkiksi Pavarottin esittämänä. Kevyemmän musiikin ystäville vinkki on Eros Ramazzotti. Itse valitsin keskitien, Italian suosituimpiin lauluntekijöihin kuuluvan suosikkini Lucio Dallan, jonka Carusoa voin kyllä kuunnella Pavarottinkin laulamana. On se niin hieno kappale.
 
Tervetuliaismaljana tarjosin italialaista Gancia Prosecco Brut -kuohuviiniä, josta ystävättäreni pitää kovasti. Hän nautti sitä läpi aterian. Väriltään oljenkeltaisen, kevyen sitruksisen ja hennon hedelmäisen italialaisen kuohuviinin (Alko 585787, hinta 11,99  €) pienet eloisat kuplat vievät mukavasti juhlatunnelmaan. 
 
Viiniksi alkuruualle valitsin tuoksultaan ja maultaan sitruunanraikkaan, hieman mantelisen ja eloisan viinin Pinot Blanc Les Prices Abbés Ranskasta. (Alko 905627, hinta 14,99 €). 
Pääruualle valikoitui kestosuosikki, tuoksultaan hennosti mausteinen, keskitäyteläinen ja kypsän hedelmäinen viini Tommasi Valpolicella Italiasta. (Alko 417847, hinta 10,99 €). 
Jälkiruoka puolestaan sai seuraa syvän rubiinin punaisesta, makean ja täyteläisen lämpimästä ja tiiviin hedelmäisestä portugalilaisesta Graham's Late Bottled Vintage Port - portviinistä (Alko 003295, hinta 20,90 €).
 
Suosittelen kirjaa lämpimästi joululahjaksi tai muutoin vain lahjaksi ruuasta kiinnostuneille ystäville ja/tai sukulaisille. Omassa keittiössäni sillä tulee olemaan paljon käyttöä. Annos sieltä, toinen täältä. Ihan vaikka arkipäivänäkin ja vain kotiväen kesken. 
 
Teksti: Sirpa Lauttamus-Ahola
 

Kirjan takana on nainen, joka rakastaa ruokaa ja ystäviään

Ruoka- ja viinitoimittaja-kirjailija Tiina Rantanen ei ollut ensi kertaa pappia kyydissä, kun ryhtyi kustantajan pyynnöstä kokoamaan uutta keittokirjaa.  
 
Aikaisemmat kirjat olivat syntyneet pitkään naistenlehdissä työskennelleen Tiinan työnantajien nimissä tai yhdessä ruokatoimittajakollegoiden kanssa. Tällä kertaa kirjan reseptit olisivat kuitenkin Tiinan omasta, vuosien mittaan kertyneestä reseptipankista. Päätin soittaa Tiinalle ja kysellä vähän kirjan syntyhistoriasta ja muusta aiheeseen liittyvästä.
 
Haloo Tiina! Ja onnea hienosta ruokakirjasta! Tämä kirja ei ollut esikoisesi, mutta mistä idea tällaiseen ruokakirjaan?
 
─ Olin elämäntilanteessa, jossa yksi ovi oli juuri sulkeutunut takana - ja kuten nyt tiedän - uusia ikkunoita avautui aivan kuten äidilläni oli tapana sanoa.  Kuukausi potkujen jälkeen Read me.fi - kustantamon toimitusjohtaja Ari Sahanen soitti, ja kysyi olisinko kiinnostunut tekemään ruokakirjan. Yhteinen sävel kirjan teemasta löytyi heti ensitapaamisella; totesimme että tällaista kirjaa Suomi vielä kaipasi. 
 
Kirjassa on lähes 150 erilaista ruokaohjetta. Miten päädyit niihin?
 
─ Monet ohjeet ovat tarttuneet mukaani matkoiltani, ravintoloista ja haastateltavilta. Ne ovat sitten alkaneet elää omaa elämäänsä omassa keittiössäni. Enhän pysty noudattamaan edes omia reseptejäni, niistä tulee aina uusia versioita.
 
Kirjassa on niin sanotusti "parhaita" ohjeitani vuosien varrelta, mutta sisältöä täydennettiin myös uusilla trendiherkuilla. Mm. pulled pork , vietnamilaiset kevätkääryleet ja bulgogi ovat uusia. 
 
Mikä niistä on oma suosikkisi?

─ En pysty nimeämään varsinaisesti lemppariani, mutta vasta viime viikolla tein taas lampaanpaistia tillikastikkeessa eli monien inhoamaa tillilihaa. Olin pyörtyä onnesta, niin hyvää se oli! Tilliliha on yksi ehdottomia lempiruokiani.
 
Miten kokosit tekijätiimin ympärillesi? 

─ Samaan tahtiin svengaavaa tekijätiimiä ei tarvinnut kauan miettiä, kaikki taitajat ovat entisiä työkavereitani ruokatoimittajavuosilta Sanoma Magazinesista. Kirjan sisältö, menukokonaisuudet, ruokaohjeet ja viinisuositukset ovat pääsääntöisesti minun päästäni, mutta ruokakirjan syntymiseen kun tarvitaan paljon muutakin kuin reseptit. Itse asiassa kirjan ulkoasu ja kuvat ovat hyvin tärkeä tekijä. Kirjan yli 200 ruokakuvasta vastasi moninkertaisesti palkittu valokuvaaja Timo Viljakainen ja kirjan ulkoasusta graafikko Liisa Helasto. Eeva Puhakainen tarkasti tekstit ja löysi tilanteisiin sopivat musiikkivalinnat.
 
Anna ammattilaisen vinkkejä kotikokkaajille eli miten sinä toimit kun alat suunnitella lauantai-illan herkuttelua ystäviesi kanssa?

─ Hyvällä suunnittelulla on lähdettävä liikkeelle.  To do -listoja kannattaa laatia ja noudattaa. Ja itse kokkaustahan voi helpottaa kutsumalla ystävät aterialle, joka valmistetaan yhdessä. 
 
Mitä ruokalista suunnittelussa kannattaisi ottaa huomioon?

─ Mieti ruokalista siten, että niin raaka-aineet, valmistustavat, värit ja koostumukset vaihtelevat jokaisen ruokalajin yhteydessä. Kirjan reseptikokonaisuudet on suunniteltu juuri tältä pohjalta. 
 
Entä esivalmistelut?

─ Lue reseptit ajatuksella ja tarkista mitä tarvittavia raaka-aineita löytyy jo kotoa. Tee ostoslista, johon olet jo merkinnyt kuinka paljon mitäkin raaka-ainetta tarvitaan. 
 
Saako kirjan reseptien ruoka-aineita helposti kaupasta?
 
─ Lauantaina lautasella -kirjan ainekset löytyvät pääsääntöisesti hyvin varustetuista marketeista. Se oli yksi kirjan suunnittelun lähtökohdista.
 
Entä valmistusvälineet - mitä keittiövälineitä tarvitaan ehdottomasti, jotta selviää kirjan ohjeista? 
 
─ Kotikeittiön varustus riittää. Monitoimikone on ainoa vempain, jota rakastan ja sillä hoidan niin soseutukset, raastamiset ja jopa pienten taikinoiden teon. Kotikeittiössä voi myös simuloida puuttuvia laitteita. Kirjasta löytyy esimerkiksi vinkki kuinka sirkulaattorin eli mm. lihan matalalämpökypsennykseen käytettävän melko arvokkaan laitteen voi korvata.
 
Astiat, lasit, kattaminen - mihin niissä kannattaisi kiinnittää huomiota? Pitääkö kotona olla "täysi pakki" erilaisia astioita ja laseja?
 
─ Nätisti katettu pöytä ja kauniisti tarjolle laitettu ruoka ovat puolet aterian nautinnosta. Mutta nythän on huipputrendikästä kattaa pöytä eripari astioilla. Eli unohdetaan 12 hengen astiastot ja käytetään luovuutta kattamisessakin! Lisäksi on kiva kattaa teeman mukaan ja silloin yksi "täysi pakkikaan" ei riitä.
 
Moni miettii pitääkö reseptiä noudattaa pilkun jälkeen, jotta ruoka onnistuisi. 
 
─ Keittiössä saa myös käyttää omaa päätään. Reseptiä ei pidä, eikä saa noudattaa pilkulleen esimerkiksi maustamisen suhteen. Jokaisella on oma makunsa. Yksi tykkää vaikkapa suolaisemmasta tai tulisemmasta ruoasta kuin resepti neuvoo tekemään.  Sooloilu on suotavaa ja jopa välttämätöntä. Itse en pysy koskaan annetussa reseptissä, en omassanikaan!
 
Onnistutko Sinä aina keitoksissasi?
 
─ Joskus voi mennä joku asia vähän eri tavalla kuin oli tarkoitus, mutta huonoa tai mautonta lopputulosta en hyväksy. Jatkan ruoan tuunaamista niin kauan, että ruoka maistuu hyvältä tai ainakin "syötävältä". Leivonta on asia erikseen, siinä pitää olla tarkempi, sillä likilaskuista kakkua on vaikea korjata. Tosin uuni tekee monista muotopuolista leivonnaisista ihan somia ja tomusokerilla voi peittää pienet kauneusvirheet. 
 
Mitä muuten tarkoittavat "pertsa" ja "rannari" ? 
 
─ Tiimin stadilaisuus näkyy kirjassa - niin Helsinki-kuvissa kuin käytetyssä kielessä. Pertsa on tietysti perinteistä maastohiihtoa ja rannarit ranskalaisia perunoita. Halusimme kirjoittaa rennolla otteella. Se kun ei aina ollut mahdollista lehden palveluksessa juttuja näpytellessä.
 
Miten itse kuvailisit tätä keittokirjaa? 
 
─ Rakkaudella valmistettu ruoka on tarkoitettu jaettavaksi. Minusta tämä kirja, ja sen ruuat on tarkoitettu nimenomaan yhdessä ystävien kanssa valmistettaviksi. Se on kaverikeittokirja ja kirja jota käytetään keittiössä, se ei ole tarkoitettu vain selailua varten.
 
Missä kirja on myynnissä?
 
─ Kirjakaupoissa, Prismassa ja useissa verkkokaupoissa. Ovh. hinta 281-sivuisesta kirjasta on 35 euroa, mutta kannattaa vertailla verkkokauppojen hintoja.
 
Joko seuraava kirja on menossa uuniin?
 
─ Ideoita on muhimassa jo pariin, kolmeen uuteen kirjaan. Mutta hengähdetään nyt ensin ja tehdään muita palkkatöitä.
 
Sinut tunnetaan myös Ruoka-Blondina, mistä se on peräisin?

─ Teemme toimittaja Eeva Puhakaisen kanssa ruoka-, viini-, matkailu- ja markkinointiviestintää, konsultointia, projektinjohtamista ja ruokakursseja Blondi Productions -aputoiminimellä Acamedia Osuuskunnassa periaatteella "Blondit tekevät sen paremmin". Kun ikää on yli puolivuosisataa, on jo uskottava blondinakin. 
 
Eli hauskuus työnteossa oi ole pahitteeksi?
Työn tekeminen naama nutturalla on todella raskasta. koko tiimillä on hauskempaa, jos hommat pyritään tekemään ilon kautta. itse nautin suuresti verbaalisesta voimistelusta, joten jos saan siihen kaverin, läppä lentää 100- prosenttisella varmuudella. Juttujen taso onkin sitten ihan eri asia.
 
Mitä Ruoka-Blondilla on mielessä juuri nyt marraskuun lopulla 2013?
 
- Joulukuussa alkaa Kotiliesi.fi - nettisivuilla pyöriä Ruoka-Blondin videobloggaukset. Blogi löytyy sieltä nimellä Himahella. Ruokaa kokkaan ja jutustelen.
 
Kuulostaa blondimaisen hauskalta, täytyy ryhtyä seuraamaan. Kiitos Tiina ja hyvää jatkoa. 
 
─ Kiitos samoin.
 
Teksti: Sirpa Lauttamus-Ahola